"Ulkona pakkanen kiristyi lähes kolmeenkymmeneen asteeseen ja kylmä sai puhelinlangat katkeilemaan. Uutiset kertoivat tuimasta talvesta koko Euroopassa, lunta oli Etelä-Italiassa asti ja metsäneläimiä kuoli nälkään. Mutta täällä sen kuin virkistytään, huikkasi Anania joka silloin tällöin vilahti näköpiirissä karvahatun läpät korvilla heilahdellen."
(Inka Nousiainen: Kirkkaat päivä ja ilta)
Ei pauku pakkanen eivätkä vilahtele karvahatun läpät Keski-Suomen hiihtolomaviikolla 2014. Tänäänkin mittarissa on lukema +3. On kovasti hailakkaa ja aurinko antaa odotuttaa itseään. Talvi tuli ja meni tammikuussa. Tein lumitöitäkin ehkä kolme kertaa. Yhtä kurahousukeliä nyt tämä koko elämä! Onneksi meillä eletään jo aniliininpunaisten vyötärökurahousujen aikaa, joten en valita.
Helmikuun kirjallisuusrintamalla olen odotellut yhtä esikoiskirjaa, lukenut kaksi oivallista tietokirjaa, joista toinen sijoittuu koulumaailmaan ja toinen kertoo tarinan vallasta ja luolamiehen paluusta. Kyseessä ovat siis Tommi Hoikkalan ja Petri Pajun Apina pulpetissa (Gaudeamus 2013) ja Juhana Torkin Tarinan valta (Otava 2013). Aivan loistavia kirjoja molemmat. Mitä muuta olen tässä kuussa lukenut? Apua? Ainakin Joel Lehtosen Putkinotkoa eli sitä toista suomalaista yhdenpäivänromaania, joka myöskään ei tunnu loppuvan iikiiinääää....Voih!
Mutta nyt jatkan sitä esikoiskirjan odottelua ja samalla uusintakierroksella luen yhtä ihanaa, johon liittyen pitäisi saada tähtikirkkaat ja lumivalkeat valokuvat. Vähän on haastavaa tämä hailakkuudessa eläminen.
Tuokoon alkava maaliskuu auringon tullessaan! Iloa viikkoon!
Ps. Tapasin helmikuussa Aleksi Delikourasin Tampereella ja hän kertoi, että Nörtti III ilmestyy syksyllä. Kirja on kuulemma sarjan PARAS!
Kauniit kuvat, ja niissä on ihanan hailakka valo vaikkei aurinko näyttäydykään - mutta eipä tosiaan uskoisi että niissä on helmikuu! Minä tykkään, tänään koiralenkillä ei ollut enää kuin vähän kuraa ja liukkaita kohtia, metsässä oli jo isoja kuivia alueita ja tuntui niin keväältä että melkein sydämestä otti. <3
VastaaPoistaVoi mitä kirjoja sinulla luvussa! Putkinotkon minäkin haluan lukea (innostuin Luettua elämää -blogin ihanan Elinan myötä, enkä aio nyt lannistua vaikka sinä vaikutatkin himpun verran tuskastuneelta ;), ja tiedätkö missä saisit tähtikirkkaat ja lumivalkeat kuvat...? Tampereella muutaman viikon kuluttua!! Toivon niin kovin että innostuisit "pienestä" iltamenosta ja kotimaan matkailusta... :)
Nautinnollista ja toivottavasti rentouttavaa hiihtolomaviikkoa sinne! Iloa, onnea ja aurinkoa! <3
Kiitos Sara!
VastaaPoistaPutkinotko on ihan jees, mutta iltalukemiseksi se on turhan verkkainen. Kirjassa on edelleen aamupäivä menossa, vaikka monta iltaa olen sitä jo lukenut.
Olen hyvin innostunut pienestä iltamenosta, mutta luultavasti voin olla vain hengessä mukana, vaikka kovin haluaisin kyllä Tampereelle tulla. Kuvittelin jo etsiväni parkkipaikkaa Sampolan kirjaston edestä ja sen jälkeen ryntääväni sisään saliin huomatakseni, että tilaisuus on buukattu täyteen, voih!
Yhtä kurahousua, niinpä!
VastaaPoistaMinä kyllä aikoinaan tykkäsin Putkinotkostakin. Ja tuosta Apina pulpetissa kuulin jo vinkkausta itsekin männä viikolla, toivottavasti bloggaat vielä siitä? Mukavaa hiihtolomaa, vaikka taitaa jäädä sielläkin hiihdot hiihtämättä!
Kiitos Bleue! Juu melkeinpä vesihiihtoa voisi harkita tällä hiihtolomalla. Harmi, minä tykkään kovasti ihan perinteisestä hiihtämisestä.
VastaaPoistaApina pulpetissa oli mulla kirjastosta lainassa ja se lähti saman tien kiertoon. Jos saan kirjan uudestaan käsiini, mieluusti siitä kirjoittaisinkin. Oli tosi valaiseva ja terapeuttinen lukukokemus.