Vuosi kuvina: MARRASKUU

Mut emmehän tuiskussa kuljekaan,

kun oikein me aattelemme.

Vaikk' elämme kaikki me päällä maan,

niin maassa tok' kiinni emme.

Täll' onhan niin paljon muutakin

kuin multaa, on kaunista kultaakin,

kun oikein, oikein me etsimme vaan.

Niin kaunis, kaunis on maa.
                                                                               
                                                              (Eino Leino)

Apollo hymyili tänään niin leveästi, että höllyin nappaamaan vielä kolmannen kuvan. Marraskuu on ollut niin synkkä ja niin kurainen, etten oikeastaan voinut muuta kuin nauraa, kun menin tänään ottamaan nämä marraskuun kuvat. Joku kultaa muistot!

Kuuntelimme oppilaiden kanssa perjantaina Eino Leinon Hymyilevää apolloa ja olen lauleskellut runoa koko viikonlopun. Kyllä se on vaan niin hieno, ja upea on myös Tuure Kilpeläisen tulkintakin. Oi, kuunnelkaa, kuunnelkaa vaan!

Marraskuu on ollut lukukuu, mutta jotenkin rauhaton sellainen. Olen rääpinyt sieltä ja täältä, mutta juuri mitään en ole saanut loppuun asti. Sen olen kuitenkin huomannut, että Suomessa kirjoitetaan ja julkaistaan aika upeaa kaunokirjallisuutta. Yöpöytäni kirjavuoresta voisin mainita vaikkapa seuraavat sattumat:

Satu Taskinen: Katedraali

Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät

Peter Sandström: Valkea kuulas

Antti Holma: Järjestäjä

Pajtim Statovchi: Kissani Jugoslavia

Juha Seppälä: Matka aurinkoon

Lars Sund: Kolme sisarta ja yksi kertoja

Joni Skiftesvik: Valkoinen Toyota vei vaimoni.

Jos nuo kolme ensimmäistä ennättäisin vielä tänä vuonna lukea ja sitten pitäisi vielä päättää se yksi täydellinen: nimittäin The Joulukirja.  Löytyisiköhän sekin tuolta listalta?