Helsingin kirjamessuista on kulunut jo viikko, mutta edelleen olo tuntuu ihanan kevyeltä. Kirjaihmisen sielu on ravittu pitkäksi aikaa eteenpäin. Kirjamessut ovat oikeasti aika maaginen tapahtuma ja messuhallin ilmassa leijailee sateenvarjojen lisäksi aivan varmasti jotain onnellisuuspulveria tahi tähtipölyä. Katsokaa nyt vaikka Kalastajan vaimoa ja Katja Kettua tuossa kuvassa! Mitä säteilyä!
Kahden messupäivän aikana kipitin ja liitelin lavalta toiselle ja seurasin hyvin mielenkiintoisia kirjallisuuskeskusteluja muun muassa kirjallisuusplanktonista, venäläisistä epäjumalista, saarnan merkityksestä nykymaailmassa, syntymästä ja kuolemasta sekä kaikesta tärkeästä siinä välissä.
Ja Baba Lybeckin kengät! Tänä vuonna ne olivat mustat.
Nuortenkirjoista erityisen kiinnostavalta vaikutti Nadja Sumasen Rambo (OTAVA 2015). Tarina nähdään muuten tänä syksynä myös Kansallisteatterin näyttämöllä.
Claes Andersson kehotti kirjoittamaan ja lukemaan runoja joka päivä. Minä luin heti samana päivänä Pekka Kytömäen Ei talvikunnossapitoa -kokoelman (Sanasato 2015) ja koin olevani hyvin onnellinen. Suosittelen siis sekä Claes Anderssonin neuvoa että Kytömäen runoja lämpöisesti ihan jokaiselle. Anderssonin Aamu meren rannalla (WSOY 2015) houkuttelee myös kovasti. Kirjan nimestäkin saa jo voimaa.
Katri Lipson ja Joel Haahtela keskustelevat henkeviä ja eräs linssilude poseeraa onnellisena. Lukeminen tekee ihmiselle hyvää! Messukohtaamisten innoittamana muuten menossa on tällä hetkellä Mihail Siskinin Neidonhius (WSOY 2015). Kirjailija puhui taiteesta ja hetkistä, jolloin ihminen kokee olevansa kuolematon. Näitä hetkiä rakastan ja janoan. Onneksi kirjallisuus on taiteenlaji, joka on ihan jokaisen ulottuvilla. Luetaan siis hyvät ihmiset ja nautitaan hetkistä! <3
Ihanan iloinen raportti :)! Hymysi tarttui tänne saakka!
VastaaPoistaNämä kirjamessut olivat kertakaikkisen hukeat! Oli jälleen ilo nähdä! <3
VastaaPoistaMinua harmitti, etten tänä vuonna kuullut yhtään Baba Lybeckin haastattelemaa ohjelmaa. Hän on niin luonteva ja ihastuttava haastattelija. Ja hänenllä on aina niin ihania kenkiä! :-D
♥
VastaaPoistaOlisipa ollut kiva nähdä! Iloisen tunnelman olet saanut taltioitua näihin kuviisi- samanlaista kirjalentoa on ollut Tampereellakin ilmassa messujen jälkeen.
VastaaPoistaPekan runoista olen täysin samaa mieltä. Jos Clasun neuvoa noudattaisivatkin kaikki ihmiset, niin maailma olisi takuulla parempi paikka.
Bleue, kiitos! Hymyily tekee hyvää. :)
VastaaPoistaKaisa, kiva oli nähdä! Me tapaamme aina kovin hohdokkaissa merkeissä, ensi vuonna taas uudestaan!
VastaaPoistaPekka, mulla on jo monta lempparia, esim. se suvaitse vaisuus ja kirjanpitäjän kädet. Ihania!
VastaaPoistaElina, voi se teidän Tampere! Teillä on tosi aktiivista toimintaa ja olen melkein kade. Tosin Tampere on oikeastaan aika lähellä, joten ehkäpä joku päivä törmätään. Oikeasti puhuinkin S:lle, että olisin tahtonut ehdottomasti tavata sinut messuilla.
VastaaPoistaHei, ja luetaan me niitä runoja Suomen nuorisolle!
Olen käynyt katsomassa näitä kuviasi vaikka kuinka monta kertaa (nyt vasta ehdin kommentoida!) - ja joka kerralla tulee niin ihana olo, että ihan vedet nousevat silmiin. ♥ Kiitos vielä aivan huikean ihanasta messuviikonlopusta, rakas ystävä! ♥
VastaaPoistaIhana kolmikko alakuvassa, ja voi miten eräs kaunis linssilude tosiaan näyttääkin onnelliselta. ♥ Mutta ohhoh - siinä on tainnut kuvaajallakin olla silmät täynnä tähtipölyä, kun kuva on rajattu ihan miten sattuu! :D
Oi että, luet Neidonhiusta, ihanaa! ♥ Eikö olekin huikea kirja? Ja se Shishkinin ajatus kuolemattomuuden hetkestä oli niin hieno ja kaunis, ettei sitä sovi ikinä unohtaa. Muistutetaan vastedes aina toisiamme! ♥
Tehdään niin Sara!❤️ Ja kiitos ihanasta messuseurasta!
Poista